Sähkön tuotanto Suomessa.

Sähkön tuotanto Suomessa: Kohti hiilineutraalia ja omavaraista energiajärjestelmää

Suomen sähköjärjestelmä on kokenut historiallisen murroksen viime vuosien aikana. Vielä vuosikymmenen alussa olimme riippuvaisia tuontisähköstä, mutta vuonna 2026 Suomi on noussut yhdeksi Euroopan sähköomavaraisimmista maista. Sähkön tuotanto Suomessa perustuu nykyään lähes täysin päästöttömiin energialähteisiin, mikä tekee meistä edelläkävijöitä vihreässä siirtymässä.

Tässä artikkelissa tarkastelemme, mistä suomalainen sähkö tulee, mitkä ovat eri tuotantomuotojen roolit ja miltä sähköntuotannon tulevaisuus näyttää.

Suomen sähköntuotannon rakenne ja nykytila

Suomen sähköntuotantopaletti ja tavoite 2035

Suomen kunnianhimoinen tavoite on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Tämän saavuttamiseksi sähköntuotantomme on monipuolinen, mikä takaa toimitusvarmuuden ja vakauden myös silloin, kun sääolosuhteet vaihtelevat.

Sähkön tuotantomuodot ja niiden roolit:

  • Ydinvoima (n. 40 %): Tuotantomme selkäranka. Se tarjoaa tasaista ja ennakoitavaa perusvoimaa, joka ei riipu säästä.

  • Tuulivoima (n. 30 %): Nopeimmin kasvava tuotantomuoto. Se on erittäin halpaa ja päästötöntä, mutta tuotantomäärät vaihtelevat tuuliolosuhteiden mukaan.

  • Vesivoima (n. 15 %): Suomen tärkein säätövoima. Vesivoimaa voidaan säädellä nopeasti, mikä auttaa tasaamaan sähköverkon vaihteluita esimerkiksi tyyninä päivinä.

  • Biomassa ja muut (n. 10 %): Perustuu pitkälti lämmön ja sähkön yhteistuotantoon (CHP), jossa hyödynnetään teollisuuden sivuvirtoja ja metsäenergiaa.

  • Aurinkovoima (n. 5 %): Voimakkaassa kasvussa oleva pientuotantomuoto, joka painottuu erityisesti kesäkuukausille.


Tämä monipuolinen jakauma tekee Suomen sähköverkosta yhden maailman puhtaimmista ja luotettavimmista.

Top 3 sähkösopimukset nyt

Fortum sähkösopimus logo. Logo on vihreä ja siinä lukee Fortum.
Fortum Tarkka
Vihreä Älyenergia sähkösopimus logo. Logossa on vihreä lehti.
Verraton
Nordic Green Energy sähkösopimus logo. Logossa on pisaran muotoisia kuvioita eri väreillä ympyrän muodossa.
Ilmasto pörssisähkö

Pääasialliset sähköntuotantomuodot Suomessa

Ydinvoima – Sähköjärjestelmän selkäranka

Ydinvoima on Suomen tärkein yksittäinen sähkönlähde. Olkiluoto 3:n vakiinnutettua toimintansa ja Loviisan voimalaitosten jatkaessa luotettavaa tuotantoaan, ydinvoima tarjoaa vakaan peruskuorman. Se ei riipu sääolosuhteista, mikä tekee siitä kriittisen tekijän huoltovarmuuden kannalta.

Tuulivoima – Nopeimmin kasvava energiamuoto

Tuulivoiman kasvu Suomessa on ollut suorastaan räjähdysmäistä. Erityisesti Pohjanmaan rannikko ja Lappi ovat täyttyneet moderneista tuulipuistoista. Vuonna 2026 tuulivoima kattaa jo lähes kolmanneksen sähkönkulutuksestamme. Haasteena on kuitenkin tuotannon vaihtelu: tyyninä pakkaspäivinä tarvitaan muuta tuotantoa korvaamaan tuulivoiman vaje.

Vesivoima – Korvaamaton säätövoima

Vesivoima on perinteinen ja uusiutuva sähkönlähde, jonka suurin arvo on sen säädettävyydessä. Kun tuulivoiman tuotanto laskee tai kulutus huipentuu, vesivoimalat pystyvät reagoimaan muutoksiin minuuteissa. Suomessa on yli 250 vesivoimalaitosta, joista suurimmat sijaitsevat Kemijoessa, Oulujoessa ja Vuoksessa.


Uusiutuvat energianlähteet ja innovaatiot

Aurinkovoiman nousu ja pientuotanto

Vaikka Suomi on pohjoinen maa, aurinkovoiman potentiaali on kasvanut teknologian halpenemisen myötä. Erityisesti teollisen kokoluokan aurinkopuistot ovat alkaneet yleistyä vuoden 2024 jälkeen. Lisäksi kotitalouksien ja yritysten aurinkopaneelijärjestelmät vähentävät sähköverkon kuormitusta kesäkuukausina.

Bioenergia ja yhteistuotanto (CHP)

Suomessa on pitkät perinteet sähkön ja lämmön yhteistuotannolle (Combined Heat and Power). Metsäteollisuuden sivuvirtoja ja muuta biomassaa hyödyntävät laitokset tuottavat sähköä samalla, kun ne lämmittävät kaupunkeja kaukolämmöllä. Tämä parantaa energiatehokkuutta merkittävästi.


Sähköomavaraisuus ja huoltovarmuus

Suomi on saavuttanut sähköomavaraisuuden tilanteessa, jossa tuontiriippuvuus Venäjältä on katkaistu kokonaan. Nykyään olemme osa pohjoismaista ja eurooppalaista sähkömarkkinaa (Nord Pool), mutta pystymme kattamaan oman kulutuksemme lähes kaikissa olosuhteissa.

  • Siirtoyhteydet: Vahvat yhteydet Ruotsiin ja Norjaan tasapainottavat markkinoita.

  • Energiavarastot: Akkuteknologia ja vetytalouden kokeilut auttavat varastoimaan ylijäämäsähköä tuulisina päivinä.


Yhteenveto: Suomi on puhtaan sähkön luvattu maa

Sähkön tuotanto Suomessa on kokenut valtavan laadullisen loikan. Olemme siirtyneet fossiilisista polttoaineista kohti järjestelmää, joka on vähäpäästöinen, luotettava ja kustannustehokas. Ydinvoiman vakaus ja tuulivoiman kasvu muodostavat dynaamisen kokonaisuuden, joka mahdollistaa myös teollisuuden sähköistymisen ja uusien investointien houkuttelemisen maahan.

Suomen sähköntuotanto ei ole vain ympäristöteko, vaan se on myös strateginen kilpailuetu globaalilla markkinalla.

Vertaa lisää sopimuksia

Laske kulutuksesi perusteella sopivin sopimus yhteistyökumppanimme avulla.

Yhteistyössä│Sähkovertailu.fi

Usein kysytyt kysymykset

Ydinvoima on Suomen suurin sähkön tuotantomuoto. Vuonna 2024 ja 2025 se kattoi noin 38–40 % koko maan sähkönkulutuksesta. Se tarjoaa tasaisen perusvoiman, joka ei riipu sääolosuhteista. Toiseksi suurin tuotantomuoto on tuulivoima, joka on ohittanut vesivoiman viime vuosien voimakkaan rakentamisen myötä.

Olkiluoto 3 -laitosyksikön maksimiteho on noin 1 600 megawattia (MW).

  • Täydellä teholla: Se tuottaa yksinään noin 14–15 % Suomen koko sähkön tarpeesta.

  • Vaihtelu: Tuotanto voi vaihdella huoltojen tai sähköverkon rajoitusten vuoksi, mutta normaaliolosuhteissa laitos käy tasaisesti täydellä teholla. Voit tarkistaa täysin reaaliaikaisen tilanteen Fingridin sähköjärjestelmän tilasivulta.

Kun tarkastellaan koko energiankulutusta (sisältäen lämmityksen ja liikenteen, ei vain sähköä), Suomen suurin yksittäinen energianlähde on puupolttoaineet (bioenergia). Niiden osuus on noin 29–30 % kokonaiskulutuksesta. Puupolttoaineita hyödynnetään erityisesti metsäteollisuuden prosesseissa sekä kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannossa.

Suomen suurin energian loppukäyttäjä on teollisuus. Teollisuus kuluttaa noin 40–45 % kaikesta Suomessa käytetystä energiasta. Erityisesti metsäteollisuus, metallien jalostus ja kemianteollisuus ovat suuria energiankuluttajia. Seuraavaksi suurimpia sektoreita ovat rakennusten lämmitys (n. 25 %) ja liikenne (n. 15 %).